Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui videoyhteyden välityksellä Suomen eduskunnalle perjantaina 8. huhtikuuta. Puhetta olivat kuuntelemassa eduskunnan ja hallituksen lisäksi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova.
Zelenskyin puhetta kuuntelemassa olivat myös vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä Helsingistä ja Matti Semi Varkaudesta.
– Kyllä se tunteita herätti, ennen kaikkea sydämen pohjasta sympatioita ukrainalaisia kohtaan. He puolustavat omaa maataan, ja heitä on tuettava, Semi toteaa vakavana KU:lle.
– Oma isäni oli talvi- ja jatkosodissa ja olen nähnyt kotonani sodan aiheuttamat traumat.
Kivelä on samaa mieltä.
– Se oli vahva ja vaikuttava puhe. Zelenskyi on tietenkin hyvä puhuja ja osasi pitää ajankohtaisen puheen, jossa oli myös paljon viittauksia Suomeen ja sellaiseen, mikä meitä yhdistää, Kivelä pohtii.
– Hän viittasi meidän omaan historiaamme Venäjän naapurina ja käymiimme sotiin.
Kivelä nostaa Zelenskyin puheesta esille myös viittauksen Suomen koulutusjärjestelmään, joka voi toimia suunnannäyttäjänä Ukrainan jälleenrakentamisessa.
– Me voimme siinäkin olla apuna.
Suomella on velvollisuus puolustaa heikompia
Puheessaan Zelenskyi sanoi eduskunnalle, että Suomi on ollut yksi sodanvastaisen koalition moraalisista johtajista.
– Olen samaa mieltä. Teimme silloin historiallisen asevientipäätöksen, jossa päätimme ensimmäistä kertaa koskaan viedä aseellista apua sotaa käyvälle maalle, Mai Kivelä sanoo.
– Itsekin silloin vahvasti kannatin asevientipäätöstä, Kivelä lisää.
Volodymyr Zelenskyi toivoi, että sama moraalinen johtajuus jatkuisi. Mai Kivelä on samaa mieltä.
– Pidän sitä perusteltuna viestinä. Meillä on moraalinen velvollisuus auttaa ja aito halu tukea Ukrainaa.
Matti Semi jatkaisi Ukrainan aseellista tukemista.
– Meidän on annettava Ukrainalle avuksi se, mikä meillä on itseltämme irrottaa. Meitä rajoittaa tietysti se, että tarvitsemme kalustoa myös omaan puolustukseemme. Sen, mikä jää yli, voimme ilman muuta viedä heille, Semi sanoo.
– Meillä on velvollisuus puolustaa heikompaa. Jos muut maat eivät ymmärrä lähteä kunnolla mukaan, niin meidän pitää olla esimerkkinä, jotta muutkin lähtisivät.
Venäläinen fossiilienergia pakotelistalle
Mai Kivelä huomauttaa, että tukea Ukrainalle voidaan osoittaa myös pakotepolitiikan kautta. Sekä Kivelä että Semi tukevat venäläiseen fossiilienergiaan kohdistuvien pakotteiden tiukentamista.
– Ne tukevat tätä meidän vihreää siirtymäämme. Meidän pitää panostaa puhtaampaan energiantuotantoon ja päästä irti Venäjän fossiilienergiasta, Semi vaatii.
EU-maat ostivat viime vuonna Venäjältä fossiilisia polttoaineita 99 miljardilla eurolla.
– Se on aikamoinen potti, mistä Venäjä hyötyy, Semi toteaa.
Mai Kivelä kävi ennen Zelenskyin puhetta eduskuntatalon edustalla Greenpeacen koollekutsumassa mielenosoituksessa, jossa vaadittiin Suomea irtautumaan venäläisestä fossiilisesta energiasta. Kivelän mukaan mielenosoituksessa oli hyvä tunnelma ja suhteellisen paljon ihmisiä.
– Ennen kaikkea se keskittyi siihen, kuinka linjassa Suomen Venäjän-kauppa ja pakotepolitiikka ovat meidän Ukrainalle osoittamamme tukemme kanssa. Vaatimus siitä, että meidän pitää pystyä tiukempiin pakotteisiin ja meidän pitää pystyä irtautumaan venäläisestä fossiilienergiasta on täysin perusteltu ja itse tuen sitä, Kivelä sanoo.
Hän näkee ristiriitaa siinä, että Euroopan maat osoittavat yhtenäisesti tukea Ukrainalle, mutta samaan aikaan ne rahoittavat Venäjän mahdollisuutta toteuttaa tuhoamissotaansa.
– Se ei ole suoraselkäistä eikä loogista. Totta kai ymmärrän, että EU:n irtautuminen kokonaan Venäjän fossiilienergiasta ei käy sormia napauttamalla, vaan se on iso prosessi, Kivelä sanoo.
– Ajattelen silti, että meidän pitää pystyä tekemään se ja tehdä se mahdollisimman nopeasti.
Zelenskyin puhe kirvoitti solidaarisuuden
Volodymyr Zelenskyin puheesta jäi Mai Kivelälle päällimmäisenä mieleen solidaarisuus Ukrainaa kohtaan.
– Kyllä minä ajattelen, että sen korostaminen, että olemme kaikki yhdessä tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Meillä on sekä mahdollisuus että velvollisuus toimia tämän tilanteen parantamiseksi ja Ukrainan tukemiseksi.
Matti Semille mieleen jäi Ukrainan auttamisen tarve.
– Siviilejä kuolee. Heidät pitäisi saada turvaan ja Venäjä pakotettua pois Ukrainan alueelta. Väkivalta siviilejä kohtaan tuntuu todella pahalta, Semi sanoo.
uutiskirje 
