Määräaikaisia kohdellaan työpaikoilla aiempaa huonommin. Noin joka seitsemäs määräaikainen on joutunut Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan kiusatuksi.
– Yleensä kyse on työnteon mitätöinnistä, eristämisestä tai tiedon panttaamisesta. Ilmiö on yleistynyt vuodesta 2011, kertoi erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen työ- ja elinkeinoministeriöstä barometrin julkistamistilaisuudessa torstaina.
Työntekijöiltä kysyttiin, oletko havainnut työpaikalla eriarvoista kohtelua tai syrjintää. Kyselyyn vastasi liki 1 750 palkansaajaa. Kysely tehtiin viime elo-syyskuussa.
Lyly-Yrjänäinen arveli, että syynä kiusaamisen yleistymiseen on kiristynyt työmarkkinatilanne ja pelko omasta työpaikasta.
Uhkailua joka viidennellä työpaikalla
Myös työpaikan ikääntyvät joutuvat muita helpommin syrjityiksi. Joka kymmenes vastaaja totesi, että työpaikan ikääntyviä kohdellaan eriarvoisesti.
Valtion leivissä syrjityksi joutuu yleensä korkean iän, naiseuden, poliittisten mielipiteiden ja ay-toiminnan takia. Kunnissa syrjitään muita enemmän raskaana olevia, perheellisiä, terveydeltään heikkoja ja vajaakuntoisia.
– Kiusaamisen yleisyys antaa aihetta huoleen, etenkin julkisella sektorilla, Lyly-Yrjänäinen totesi.
Joka viides vastaaja oli havainnut työpaikallaan väkivaltaa tai sen uhkaa.
Useimmiten uhkaajana oli asiakas, ja yleisintä uhkailu oli kuntasektorilla. Siellä joka viides oli itse joutunut kokemaan asiakkaan väkivaltaa.
Kiusaaminen yleisempää kuin muualla
Barometrissa muistutetaan, että kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu tai häirintä on Suomessa yleisempää muihin muissa Euroopan maissa. Kiusattujen lisäksi myös sivustakatsojat oireilevat, ja työstä poissaolot lisääntyvät.
Työministeri Jari Lindström vaatii, että työpaikkakiusaamiseen pitää ottaa nollatoleranssi. Hän ei ryhtynyt ohjeistamaan esimiehiä, joiden pitää lain mukaan puuttua epäasialliseen kohteluun heti.
– Kaikkien pitää uskaltaa puuttua asiaan tai kertoa siitä esimiehelle tai korkeammalle taholle. Kiusaamiseen menetetään valtava määrä työpäiviä.
Ministeri Lindström ei suostunut ottamaan kantaa, kuinka määräaikaisten kohtelu muuttuu, kun määräaikaisuuksien ehtoja löysätään nykyisestä.
– Määräaikaisuuden ehtoja ei ole lyöty lukkoon. En kommentoi keskeneräisiä asioita, Lindström vastasi, kun häneltä kysyttiin aikeita riitauttaa muutokset hallituksessa.
Joka kuudes odottaa lomautuksia
Irtisanominen on edessä varmasti, arvioi kaksi prosenttia vastaajista. Mahdollisena irtisanomistaan piti seitsemän prosenttia.
Arvelut työpaikan lomautuksista ovat vähentyneet aavistuksen. Lomautuksia piti varmoina kolme prosenttia ja mahdollisina 13 prosenttia. Vuonna 2013 lomautuksia piti varmoina tai mahdollisina yhteensä 21 prosenttia.
Teollisuuden palkansaajista 28 prosenttia piti lomautusta todennäköisenä, miehet useammin kuin naiset.